6.

Kaikkihan on varmasti joskus syönyt kiiviä... Siis sitä köynnöskasvihedelmää. Mut kuitenkin- mä syönkin tällä hetkellä keltaista kiiviä! Tä on jotain erikoista. Maku on suurinpiirtein sama kuin tavallisessakin kiivissä, mutta se on mielestäni hieman makeampi ja se muistuttaa vähän banaanin makua... Ne tuli meille Uudesta-Seelannista ja niillä on ihan oma pakettikin (IHAN SAIRASTA LUONNON HAASKUUTA = "osta kolme upeaa, KELTAISTA kiiviä tälläisellä kätevässä muovipaketissa.") Niin siis. Mutta siis nam kuiteski...

5. Korni

Pohdin tässä jonkin nimeltä mainitsemattoman syyn vuoksi sanaa korni. Oikeastaan syy, miksi ryhdyn tähän pohdintaan on se, että minulle on tämän elämän (lyhyen) aikana jäänyt vähän epäselväksi kyseisen sanan tarkoitus ja merkitys. En edes tiedä, että onko se puhekieltä, vai ihan viralliseksi muotoutunut sana.

Sivistyssanakirjasta ei kyseista sanaa löytynyt, mutta samankaltaisia olivat:

1. Kornetti I: ratsuväen nuorimman upseerin arvo, aik. ratsuväen yksikön lippu, sittemmin lipunkantaja-
II: postitorvesta kehittynyt pehmeä-ääninen vaskipuhallin-
2. Korniisi: karniisi; myös erään verhotangon nimitys- (en jaksanut ottaa selville, mikä on karniisi... boring)
3. Kornit: keltt. kansa, asunut Cornwallissa Lounais-Englannissa-

Netin urbaanisanakirja selitti sanan seuraavasti:

Korni I: tylsä, mauton, ikävä
II: (Oulu) juonikas
Korni: Kaunis nainen <---- tähän en sano mitään

Joka tapauksessa siis. Tiedättehän. Tai siis... jotkut sanovat että basistit ovat korneja... minusta basistit ovat pikemminkin cooleja. Maidon juonti on puolestaan omasta mielestäni kornia. Tai sitten se on ihan hemmetin siistiä. Itse ainakin juon maitoa, tosin en yleisillä paikoilla. (Ei. Minulla ei ole mitään fobiaa.) Sana korni (siis sillä tarkoituksella, josta olen nyt puhunut) liittyy kai jotenkin joihinkin vaskipuhaltimiin, kornetteihin (selitys on tuolla ylhäällä) ja muinaiseen Amerikkaan. Anteeksi. Vaskipuhaltimiin ja ei niin muinaiseen Amerikkaan. En tosin ole varma, koska tietolähde oli aika epämääräinen, tai siis se oli ainoa tietolähde, jonka luin, joka käsitteli sanan historiaa, joten... Tarina aiheesta oli kuitenkin hauska. Tuo historiallinen juttu voisi liittyä myös siihen, että ihmiset käyttävät sanaa torvi myös joskus puhuessaan toisistaan, tai joistain asioista. "Vähäks oot torvi." "Vähän toi aidanpätkä on torven näkönen."

Sitten on tuo kelttiläinen heimo. Ne jotka asuivat Cornwallissa. Kornit siis. Arvatkaa vielä mitä! Kornit puhuivat kornin kieltä. Sitä puhutaan vieläkin, muttei mitenkään merkittävän paljon. Kornin kieli on korniksi kernowek tai kernewek. Siis niin kuin englannin kieli on englanniksi English tai saksan kieli saksaksi Deutsch. Entäpä, jos juontaisimmekin sanan korni tuosta kansasta. Olisiko siistimpää, jos sanoisin, että "Vähän toi maidon juonti on kernowekiä." Outoa. Mieleen tulee ihan btw irokeesit. Oli se intiaaniheimo, mutta myös hiusleikkaus.

En oikein tiedä... Korni sanaahan käytetään usein siis latteista tai tylsistä tai kuluneista asioista. Mutta joskus yleisesti kornit asiat ovat siistejä. Esimerkiksi Titanic-laulu "Eevri naid in mai driims..." on mielestäni (en usko olevani ainoa) korni. Kuitenkin kappale on itsessään ihan kaunis ja herttainen. Lisäksi kaikki osaavat sen ulkoa, joten en usko että ihmisillä on mitään hirveitä mielikuvia sitä vastaan (tosin minulla on yksi, mutta siihen liittyvät kylläkin Unkari ja suomalaisuus). Ja laulavathan kaikki sitä karaokessakin. Toisaalta kaikki osaavat Kaapon tunnuslaulunkin ulkoa... en tiedä onko se niin hyvä asia. Tässä huomaamme (minä huomaan) ristiriidan. Tai sitten vain pyrin huomaamaan sen. Korni, tai kernowek, jos niikseen menee, voi siis olla kaikkien tuntema, ja latistama hyvä asia... Maidon juonti esimerkiksi on hyvää luustolle ja terveydelle, ja basistithan ovat bändin pohja! Miksi siis jotkut asiat ylipäänsä ovat ns. korneja. Onko tuo sana edes tärkeä itseilmaisun tai kielellisen kehityksen kannalta... Mitä hyötyä siitä on?